Olen omistanut arifryerin jo yli kolmen vuoden ajan, mutta tänään lähdin tekemään ensimmäistä kertaa sillä kinkkukiusausta. Oma vekottimeni on Princess Aerofryer Deluxe XXL, jossa on tehoja 1700 W. Mulla on ollut yksi litran kokoinen uunivuoka, jota olen pöhöttimessä käyttänyt, ja onhan se vähän pieni vaikka kyllä siihen hyvinkin kahden hengen sapuskat mahtuu. Nytt sitten hoksasinkin, että omistan toisenkin, kooltaan 1,4 litran uunivuoan, joka myös mahtuu tuohon airfryerin koriin. Tämä uunivuoka on varmaan niitä ensimmäisiä hankintoja lapsuudenkodista pois muutettuani, ja edelleen käytössä.

Monenmoista ohjetta löytyi Facebookin Airfryer-ryhmistä kinkkukiusaukselle. Paistolämpötilat vaihtelevat 160 asteesta 200 asteeseen ja kypsennysajat 20 minuutista tuntiin. Mun laitteessa kuitenkin tehoja se 1700 W, niin valitsin kypsennyslämpötilaksi 160 astetta.

Laitan aina kinkkukiusaukseen sinappia ruokakermaan sekoitettuna, antaa mielestäni hyvän maun. Tässä ruoassa maistui myös juusto, ja mieskin tykkäsi, vaikka joskus se paljasti, ettei tykkää kiusauksista.

500 g pakasteperunasuikaleita

150 g saunapalvikinkkua, silputtuna

2½ dl juustokermaa

½ dl maitoa

2 rkl sinappia

½ tl  suolaa

ripaus mustapippurirouhetta

1 dl juustoraastetta

Ota pakasteperunasuikaleet huoneenlämpöön pari tuntia ennen ruoan valmistusta (en toki tiedä, onko tämä välttämätöntä, mutta ajatuksena oli, että kyspyvät sitten ainakin). Sekoita keskenään perunasuikaleet, silputtu kinkku ja juustoraaste, ja laita seos voideltuun uunivuokaan.

Laita kulhoon juustokerma ja maito, lisää suola, mustapippuri ja sinappi sekoittaen. Kaada kerma-maito tasaisesti vuokaan, sekoita hieman.

Kypsennä 160 asteessa tunnin ajan (tsekkailin 40 minuutista lähtien perunoiden kypsyyttä ja kyllä siinä se tunti meni, ennen kuin olivat täysin kypsiä). Siinä  vartin välein sekoittelin ruokaa hieman, koska muuten tuntui, että pinta olisi päässyt tummumaan liikaa.

Kun oli valmista annoin kinkkukiusauksen vielä vetäytä kannen alla kymmenisen minuuttia.

Ja tässäpä vielä kuva siitä nelisenkymmentä vuotta mukanani kulkeneesta uunivuoasta: